Vaikka vesille lähdettiin epävarmoin fiiliksin, oli silti tunne mahtava. Vene oli viimein alla ja pääsi nauttimaan kesästä. Kelikin oli aivan loistava. Mikä voisi mennä pieleen?

Jo hieman matkan edettyä huomasin, ettei vetolaitteen trimmi pitänyt oikeaa kulmaa, vaan "valui" aina miinuskulman pohjaan saakka. Tämä aiheutti sen, että matkavauhdissa veneen kulkukulma oli epätaloudellinen, keulan laahaten vettä vasten, jolloin polttoainetta kului kohtuuttoman paljon. Ensimmäisen päivän etappina selvitettiin Turun saaristo ja saavuimme illan suussa Raumalle satamaan. Satamassa selvitin, ettei myöskään lisätöinä asennettu sähköllä toimiva kylmälaukku toiminut, sillä pistokkeeseen ei tullut virtaan. Samalla huomasin, että öljynsuodattimen jalka oli murtunut/katkaistu niin, että öljynsuodatin lepäsi suoraan pakosarjan päällä! Tämä lieneen kaikkille selvä, että kyseessä melko vakava palovaara! Sain "patentoitua" suodattimen parempaan asentoon. Kabiinin oven salpa myös rikkoutui, koska ei ollut kunnolla kiinnitetty, eikä kabiinin ovea siis saanut lukittua. Generaattoria ja painevettä emme voineet käyttää, kun ne olivat epäkunnossa. Olin useita kertoja myyjään puhelimella yhteydessä havaituista vioista.

Illalla ennen nukkumaan menoa tarkastelin vetolaitteen trimmin moottoria ja huomasin/kuulin veneen ollessa paikallaan, että moottori piti kovaa ääntä. Lisävika oli, että laite oli jumittanut ala-asentoon ja poltti sulkakkeita. Hohhoijjaa. Noh, tämä vika saatiin jollain tavalla kuntoon, että matka pystyi jatkumaan. Tässä vaiheessa alkoi olemaan suhteellisen paskat fiilikset veneestä. Se ollut ollenkaan sitä, mitä luvattiin; "kuin uusi ja merkkiliikkeen huoltama".